Ilmankosteus on jäänyt saunatutkimuksessa liian vähälle huomiolle – uusi tutkimus näyttää sen merkityksen
Uudessa tutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti saunan olosuhteita ja ihmiskehoa. Havaittiin, että ilmankosteus on itsenäisesti vaikuttava tekijä.
Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutin (KIHU) tuore tutkimus on ensimmäinen laatuaan saunatutkimuksen kentässä. Aiemmista tutkimuksista poiketen saunan olosuhteet ja ihmiskehon reaktiot mitattiin yhtä aikaa ja samalla tarkkuudella, ja nämä kaksi aineistoa yhdistettiin toisiinsa vertailua varten.
Näiden mittaustulosten yhdistäminen kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta yllättävää kyllä, sitä ei ole juuri tehty. Aiemmissa saunatutkimuksissa on yleensä mitattu fysiologisia reaktioita yleisluontoisemmin kuvatuissa olosuhteissa tai tutkittu saunaympäristöä ilman tarkkaa ihmisiä koskevaa dataa. Tällä kertaa tutkittiin molempia yhtä aikaa. Harvia tarjosi saunaolosuhteiden tarkkaan mittaamiseen tarvittavan asiantuntemuksen ja laitteiston, mikä mahdollisti lämpötilan ja kosteuden mittaamisen saunan kuudessa eri pisteestä kaikilla saunomiskerroilla. KIHU ja Jyväskylän yliopisto puolestaan toivat tutkimukseen ihmisen fysiologian mittaamisen osaamista, kuten nieltävät kehon sisäistä lämpötilaa mittaavat kapselit, ihoanturit, sykemittarit sekä tilastolliset menetelmät, joilla datasta saatiin esiin arvokasta tietoa.
Tulos oli tähän mennessä kokonaisvaltaisin kuva siitä, mitä kehossa tapahtuu, kun kun saunassa heittää löylyä.
Merkittävin löytö: Ilmankosteus ei ole pelkkä taustavaikuttaja. Se vaikuttaa kehoon itsenäisellä, lämpötilasta erillisellä tavalla.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimukseen osallistui 50 tervettä aikuista, joiden keski-ikä oli 35 vuotta – 32 miestä ja 18 naista. Jokainen saunoi neljä 10 minuutin istuntoa, joiden välissä oli 30 minuutin jäähdyttelytauko. Käytössä oli neljä erityyppistä saunaa: sähkö-, kaasu-, vety- ja puulämmitteinen. Kaikki saunat lämmitettiin noin 75 asteeseen, mutta joka saunomiskerralla osallistujat saivat ensimmäisen kahden minuutin jälkeen heittää niin paljon löylyä kuin halusivat.
Mittausasetelma oli huomattavasti tarkempi kuin saunatutkimuksissa yleensä. Jokaisessa saunassa oli kuusi anturia, jotka mittasivat saunan lämpötilaa ja kosteutta kahdella korkeudella ja kolmessa eri kohdassa saunaa. Näin pystyttiin mittaamaan samanaikaisesti todelliset olosuhteet sekä istumakorkeudella että pään korkeudella eikä pelkästään termostaatin asetusta tai yhtä mittauspistettä lauteiden yläpuolella.
Kehon tutkimista varten jokainen osallistuja nieli jo päivää ennen pienen kapselin, joka mittasi kehon sisäisen lämpötilan 30 sekunnin välein. Ihon lämpötilaa seurattiin jatkuvasti otsaan, rintaan ja jalkaan asetetuilla antureilla, ja myös sykettä mitattiin koko ajan. Osallistujat punnittiin jokaista istuntoa ennen ja sen jälkeen, jotta voitiin arvioida hikoilun määrä. Joka saunaistunnon jälkeen osallistujat myös kertoivat, kuinka kuuma heillä oli ja miten miellyttävältä olo tuntui.
Oli erittäin tärkeää, että tutkijat pystyivät yhdistämään olosuhteiden mittaustulokset juuri samalla hetkellä ihmisistä mitattuun fysiologiseen dataan. Tämä saunan ja kehon samanaikaisten tapahtumien yhdistäminen oli tässä tutkimuksen erityisyys.
Saunojen olosuhteet
Ensimmäinen mielenkiintoinen löydös oli termostaatin ja todellisten olosuhteiden välinen ero. Kaikilla saunomiskerroilla ilman keskimääräinen lämpötila oli noin 60 °C, ei se 75 °C, johon saunojen termostaatti oli asetettu. Istumakorkeudella lämpötila oli noin 51 °C ja pään korkeudella 69 °C. Tämä ei ollut mittausvirhe, vaan osoitus saunan eri lämpökerrostumista, jotka jäävät yhdestä kohdasta mittaamalla havaitsematta.
Ilmankosteus vaihteli tätäkin voimakkaammin. Kaikkien saunomiskertojen keskimääräinen suhteellinen kosteus oli 41 %, mutta yksittäiset istunnot vaihtelivat lähes kuivista olosuhteista hyvin höyryisiin. Se riippui siitä, kuinka paljon löylyä osallistujat heittivät. Istumakorkeudella keskimääräinen ilmankosteus oli 54 %. Tätä vaihtelua ei havaita tutkimuksissa, joissa ilmoitetaan vain termostaatin asetus tai saunan olosuhteita kuvataan kuiviksi. Mutta juuri tämä oli se asia, mitä tämä tutkimus oli suunniteltu havainnoimaan ja hyödyntämään.
Vaikutus sykkeeseen
Saunoessa syke nousi aina merkittävästi. Osallistujien sydämenlyönnit kiihtyivät keskimäärin 41,6 lyöntiä minuutissa: alussa syke oli levossa noin 79 lyöntiä minuutissa, mutta nousi noin 121 lyöntiin minuutissa saunomisen aikana. Tämä vastaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitusta keskitehoisen liikunnan aikana, ja tässä istuttiin vain paikallaan saunan lämmössä.
Merkittävin tulos oli se, että lämpötila ja ilmankosteus vaikuttivat sykkeen nousuun, mutta toisistaan erillään. Tulos oli sama, vaikka tutkimuksessa huomioitiin sukupuolen, kunnon, kehon rasvaprosentin ja koon erot. Lämpötilalla oli suurin vaikutus sykkeeseen, mutta ilmankosteudenkin vaikutus oli selvästi mitattavissa ja tilastoista nähtävissä.
Jokainen ilman lämpötilan lisäys yhdellä asteella (°C): +1,4 lyöntiä minuutissa
Jokainen suhteellisen ilmankosteuden lisäprosenttiyksikkö: +0,37 lyöntiä minuutissa
Kaikkien saunomiskertojen keskimääräinen syke: +41,6 lyöntiä minuutissa
Toisin sanoen kahdessa saunassa, joissa on sama lämpötila mutta toisessa ei heitetä löylyä ja toisessa heitetään reilusti, syke nousee hyvin eri tavalla. 40 prosenttiyksikön ero suhteellisessa kosteudessa (täysin mahdollinen kuivan ja runsashöyryisen saunan välillä) nostaisi sykettä noin 15 lyöntiä minuutissa lämpötilan vaikutuksen lisäksi.
Vaikutus kehon ydinlämpötilaan
Kehon sisäinen lämpötila eli ydinlämpötila nousi sykettä maltillisemmin: keskimäärin 0,4 °C kunkin 10 minuutin saunomiskerran aikana noin 37,4 asteesta 37,8 asteeseen. Tämä osoittaa, miten keho säätelee sisäistä lämpötilaansa, vaikka ihon pinta lämpenee voimakkaasti.
Tässäkin lämpötila ja ilmankosteus vaikuttivat itsenäisesti. Jokainen lämpötilan lisäaste nosti kehon ydinlämpötilaa 0,032 °C, kun taas jokainen ilmankosteuden prosenttiyksikkö nosti sitä 0,008 °C. Mitä parempi kunto ja pienempi rasvaprosentti osallistujalla oli, sitä vähemmän ydinlämpötila nousi. Todennäköisesti sen vuoksi, että heidän sydän- ja verenkiertoelimistönsä sääteli lämpötilaa tehokkaammin.
Osallistujien tuntemukset
Kuumuuden tunne selittyi pääosin lämpötilalla, kuten odottaa voi. Ilmankosteudellakin oli havaittava, itsenäinen vaikutus lämmön tunteeseen, mutta pienemmässä määrin. Kosteampi sauna tuntuu kuumemmalta, vaikka lämpötila olisi sama.
Saunomisen miellyttävyys lisääntyi saunomiskerrasta toiseen. Osallistujat kertoivat, että olo muuttui sitä mukavammaksi mitä useampi istunto oli takana, vaikka olosuhteet pysyivät samoina. Tämä vastaa kokeneiden saunojien kokemusta siitä, että keho tottuu kuumuuteen. Säännöllisesti saunovillahan on miellyttävä olo olosuhteissa, jotka voivat tottumattomalle tuntua liian intensiivisiltä.
Kondensaatiokysymys
Tutkimuksessa testattiin myös kondensaation vaikutusta. Kondensaatio on ilmiö, jossa vesihöyry tiivistyy iholle ja luovuttaa samalla lämpöä, kun kastepiste ylittää ihon lämpötilan. Tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Joissakin tilastollisissa malleissa kondensaatiolla havaittiin heikko yhteys sykkeeseen, mutta yhteys ei ollut johdonmukainen ja katosi, kun analyysissa huomioitiin yksilölliset erot. Ydinlämpötilaan sillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kondensaatiolla olisi merkitystä. Löylyn heittäminen muuttaa samanaikaisesti sekä saunan ilmankosteutta että lämpöolosuhteita, minkä vuoksi kondensaation vaikutusta on tilastollisesti vaikea erottaa omaksi muuttujakseen. Tutkijat tuovat tämän esiin tutkimuksessa ja toteavat, että sitä kannattaisi tutkia kohdennetummin. Kondensaation merkityksen ymmärtäminen on siis tärkeä avoin tutkimusaihe, jota Harvia Labs tutkii aktiivisesti omassa mittausohjelmassaan.
Mitä tulokset kertovat numeroiden lisäksi
Tämä tutkimus osoitti kaksi asiaa, jotka kiinnostavat kaikkia saunatieteeseen perehtyneitä.
Ensimmäinen asia on tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa yhdistettiin tarkat, useasta pisteestä tehdyt ympäristömittaukset yksityiskohtaiseen biometriseen mittausdataan ihmiskehosta. Mittaukset tehtiin aidoissa saunaolosuhteissa, joissa osallistujat saivat heittää löylyä vapaasti. Näin tutkimus osoittaa, millaista huolellisesti toteutettu saunatutkimus voi parhaimmillaan olla. Monissa aiemmissa tutkimuksissa saunaolosuhteita on kuvattu yksinkertaisesti "kuiviksi", ja lämpötila on mitattu vain yhdestä pisteestä. Tästä tutkimuksesta kävi ilmi, mitä tällaisella mittaustavalla jää huomaamatta. Tutkijat toteavat, että mitatut lämpötilat olivat huomattavasti termostaatin näyttämää alhaisempia – kuten myös useissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Ilmankosteus puolestaan oli korkeampi kuin tutkimuksissa yleensä raportoidaan, koska löylyn vaikutusta pystyttiin seuraamaan reaaliajassa.
Toinen keskeinen asia on tutkimuksen tulos: ilmankosteus vaikuttaa saunassa itsenäisesti, ja sen vaikutus on riittävän suuri ollakseen käytännössä merkityksellinen. Tämä tarkoittaa, että saunaympäristöä ja sen vaikutusta ihmisen kehoon ei voi ymmärtää tarkasti ilman, että ilmankosteus huomioidaan lämpötilan rinnalla, mieluiten useista mittauspisteistä. Kun saunomista tarkastellaan terveyden tai palautumisen näkökulmasta, pelkkä lämpötilaan keskittyminen ei siis riitä, koska höyryllä on selkeästi oma roolinsa.
Tutkimuksen toteuttivat Iida Laatikainen-Raussi, Tom Mikkola, Johanna K. Ihalainen ja Essi Ahokas Jyväskylän yliopistosta ja Huippu-urheilun instituutista (KIHU). Tutkimusinfrastruktuurin tarjosi Harvia, ja osarahoittajana oli Toyota Motor Corporation.
Temperature and humidity independently influence thermoregulatory responses during Finnish sauna bathing
Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutin (KIHU) tuore tutkimus on ensimmäinen laatuaan saunatutkimuksen kentässä. Aiemmista tutkimuksista poiketen saunan olosuhteet ja ihmiskehon reaktiot mitattiin yhtä aikaa ja samalla tarkkuudella, ja nämä kaksi aineistoa yhdistettiin toisiinsa vertailua varten.
Lue lisää
MyHarvia Smart Sauna Sensor
Jos uteliaisuutesi heräsi ja haluaisit tietää, mitä omassa saunassasi tapahtuu, MyHarvia Smart Sauna Sensor on hyvä tapa päästä alkuun. Langaton anturi on helppo asentaa mihin tahansa saunaan – myös puulämmitteiseen – ja maksuton MyHarvia-sovellus seuraa lämpötilaa ja ilmankosteutta reaaliajassa aina kun saunot. Kosteusgraafi havainnollistaa konkreettisesti, miten löyly muuttaa saunan olosuhteita: näet selvän eron kuivan saunan ja runsaan löylyn heiton välillä. Se ei yllä laboratoriotason tarkkuuteen, mutta tekee näkymättömästä näkyvää ja auttaa sinua ajan myötä muodostamaan kuvan omista saunatottumuksistasi.
Learn more