Tärkeimmät kohokohdat
Saunassa kestää noin kahdesta kolmeen minuuttia ennen kuin tunnet minkäänlaista lämpöstressireaktiota.
Kun menemme saunaan ja lämmitämme itseämme, hermostomme muuttaa sykettä ja verenkiertoa auttaakseen kehoamme jäähtymään, jotta homeostaasi säilyy. Tämä johtaa verenkierron uudelleenohjautumiseen, mikä lisää ihon verenkiertoa.
Tämä ihon verenkierron lisääntyminen johtaa leikkausjännityksen lisääntymiseen, joka toistuvana ja pitkäaikaisena voi parantaa verisuonten toimintaa!
Olen itse käyttänyt saunaa lähes 20 vuotta. Vaikka se ei ehkä olekaan niin pitkä aika kuin keskiverto pohjoismainen tai suomalainen käyttäjä, pidän aina huolen siitä, että teen muistiinpanoja siitä, miltä minusta tuntuu ja mitä kehoni kokee saunomisen aikana. Vielä tänäkin päivänä minulle on erittäin tärkeää pystyä kuvaamaan saunakokemuksen tuntemuksia ja tuntemuksia jollekulle aina tarvittaessa (mikä ei ole Suomessa kovin usein).
Ihmiskeho on täydellisesti järjestetty ja luonnon suunnittelema organismi. Suurin osa siinä tapahtuvista prosesseista on tiukasti säädelty vakauden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tähän viittaa termi homeostaasi. Hengityksemme, ruoansulatuksemme, sykkeemme ja muut prosessit säätyvät itsesäätelyllä sen mukaan, millaiselle rasitukselle altistamme kehomme. Tämä on olennainen mekanismi, sillä se ylläpitää kehon fyysistä toimintaa ja pitää meidät hengissä.
Tämä on tärkeä asia ymmärtää, koska viime kädessä me päät ämme, mitä haluamme tehdä kehomme kanssa, ja keho, joka on loistava insinöörityö, mukautuu näihin vaatimuksiin ja jatkaa toimintaansa (onneksi!). Keho reagoi akuutisti tai välittömästi stressiin, joka sille aiheutuu aiemmin mainitun homeostaattisen mekanismin seurauksena. Riittävällä säännöllisyydellä keho alkaa kuitenkin muuttaa perustoimintaansa. Se, mitä keho EI kuitenkaan tee, on erottaa, mikä on stressiä ja mikä eustressiä.
Se yksinkertaisesti mukautuu yrittäessään voittaa stressin säilyttääkseen vakauden.
Esimerkiksi kokeneiden kestävyysurheilijoiden sydämet ovat usein suurentuneet, mikä johtuu säännöllisestä ja toistuvasta sydän- ja verenkiertoelimistön rasituksesta. Samoin säännöllisesti tupakkaa polttavien sydämet ovat suurentuneet. Yksi tärkeimmistä eroista on se, että positiivinen stressi (eustressi), jolle kestävyysurheilijat altistavat sydämensä, johtaa sydämen toiminnan paranemiseen, kun taas negatiivinen stressi (distressi), jolle tupakoitsijat altistavat sydämensä, johtaa toiminnan heikkenemiseen. Se on myös yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi korkealla asuvat urheilijat tai ihmiset pystyvät happitasoeron vuoksi suoriutumaan paremmin kuin merenpinnan tasolla asuvat urheilijat tai ihmiset.
Kun tämä on mielessä, voimme alkaa tutkia, mitä kehomme altistaminen kohonneille lämpötiloille kokovartalohypertermian (tai kuumuuden) aikana aiheuttaa. Saunassa kestää noin kahdesta kolmeen minuuttia ennen kuin tunnet minkäänlaista lämpöstressireaktiota. Yritä mennä saunaan täysin kuivana (ei suihkua ennen), niin näet, mitä tarkoitan. Ensimmäisten parin minuutin jälkeen fysiologinen reaktio käynnistyy. Huomaat, että pieniä hikihelmiä alkaa muodostua, ja sitä edeltää ihon pinnan lähellä olevien verisuonten laajentuminen.
Kuva 1: Normaali valtimo, vasokonstriktio ja vasodilataatio
Tämä reaktio mahdollistaa veren virtaamisen ihon pinnalle, jotta konvektio voi tapahtua. Hieman samanlainen prosessi tapahtuu, kun keitämme vettä. Lämpimät vesimolekyylit (veri ytimestä) siirtyvät veden yläpinnalle (ihon pinnalle) ja auttavat haihduttamaan kokonaislämpökuormaa. Tieteellisesti katsottuna prosessi on paljon monimutkaisempi ja monimutkaisempi, sillä elimistömme kemikaalit, jotka säätelevät verisuonten laajentumista ja supistumista (kuva 1), muuttuvat elimistön kokeman lämpöstressin keston ja suuruuden mukaan (Cheng & MacDonald, 2019). Palaamme näihin kemikaaleihin pian.
Kun istumme saunassa pitkään, ihon verenkierto voi jopa kymmenkertaistua. Tämän vastapainona on aivojen ja ytimen verenkierron väheneminen, mikä on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että monet saunojat, erityisesti ensikertalaiset, kokevat huimausta tai pyörtymistä, jos he ovat olleet saunassa pitkään yhtäjaksoisesti. Näennäisesti terveille ihmisille tämä ei sinänsä ole erityisen haitallista, mutta se on silti syytä huomioida. Ei ehkä paras aika myöskään mutkikkaille keskusteluille!
Figure 2: Verisuoniin verenkierron kautta kohdistuvat voimat (Mukailtu lähteestä Jones, Noble & Eichmann, 2006).
Mikä on vastuussa verenkierron ja hikivasteen muutoksista saunomisen aikana?
Sitä säätelee hermostomme, joka muuten ohjaa myös sykkeen muutoksia ja verenpaineen ylläpitoa (Greaney, Kenney & Alexander, 2016).
Tämä johtaa luonnollisesti seuraavaan kysymykseen, miten kaikki tämä johtaa terveyden tai sydän- ja verisuonitoiminnan paranemiseen?
Verenkierron lisääntyminen johtaa suurempaan leikkausjännitykseen; ratkaiseva fysiologinen ilmiö, joka vastaa verisuonten sopeutumisesta. Kärsivällisyyttä, sillä on tärkeää ymmärtää jokainen kohta selkeästi vaihe vaiheelta, jotta kokonaisuutta voidaan ymmärtää. Pärjäätte hienosti tähän mennessä!
Muistatko ne kemikaalit, jotka säätelevät verisuoniemme laajentumista ja supistumista? Niiden tuotanto syntyy leikkausjännityksen kautta. Verisuoniemme solut havaitsevat leikkausstressin niiden kuiduissa tapahtuvien muutosten kautta (kuva 2). Ihon verenkierron tarpeen lisääntyminen saunomisen aikana johtaa ylimääräiseen (verisuonten) leikkausrasitukseen, jonka on oletettu olevan yksi niistä mekanismeista, jotka johtavat toiminnan paranemiseen säännöllisesti toistettuna (Tinken ym. 2009).
Johtopäätös
Kun menemme saunaan ja lämmitämme itseämme, hermostomme muuttaa sykettä ja verenkiertoa auttaakseen kehoamme jäähtymään, jotta homeostaasi säilyy. Tämä johtaa verenkierron uudelleenohjautumiseen, mikä lisää ihon verenkiertoa. Tämä ihon verenkierron lisääntyminen johtaa leikkausjännityksen lisääntymiseen, joka toistuvana ja pitkäaikaisena voi parantaa verisuonten toimintaa! Kuinka helppoa se olikaan.
Tapahtuu myös monia muita prosesseja, sillä mikään elimistön toiminta ei ole niin yksinkertaista kuin miltä se näyttää. Jos tämä ei ollut sinulle tarpeeksi tietoa, tutustu Pizzeyn ja kollegoiden (2021) artikkeliin.
Viitteet
1. Cheng, J. L., & MacDonald, M. J. (2019). Effect of heat stress on vascular outcomes in humans. Journal of applied physiology (Bethesda, Md. : 1985), 126(3), 771–781. https://doi.org/10.1152/japplphysiol.00682.2018
2. Greaney, J. L., Kenney, W. L., & Alexander, L. M. (2016). Sympathetic regulation during thermal stress in human aging and disease. Autonomic neuroscience : basic & clinical, 196, 81–90. https://doi.org/10.1016/j.autneu.2015.11.002
3. Jones, E. A., le Noble, F., & Eichmann, A. (2006). What determines blood vessel structure? Genetic prespecification vs. hemodynamics. Physiology (Bethesda, Md.), 21, 388–395. https://doi.org/10.1152/physiol.00020.2006
4. Tinken, T. M., Thijssen, D. H., Hopkins, N., Black, M. A., Dawson, E. A., Minson, C. T., Newcomer, S. C., Laughlin, M. H., Cable, N. T., & Green, D. J. (2009). Impact of shear rate modulation on vascular function in humans. Hypertension (Dallas, Tex. : 1979), 54(2), 278–285. https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.109.134361
5. Crandall, C. G., & Wilson, T. E. (2015). Human cardiovascular responses to passive heat stress. Comprehensive Physiology, 5(1), 17–43. https://doi.org/10.1002/cphy.c140015
6. Pizzey, F. K., Smith, E. C., Ruediger, S. L., Keating, S. E., Askew, C. D., Coombes, J. S., & Bailey, T. G. (2021). The effect of heat therapy on blood pressure and peripheral vascular function: A systematic review and meta-analysis. Experimental physiology, 106(6), 1317–1334. https://doi.org/10.1113/EP089424
7. Ketelhut, S., & Ketelhut, R. G. (2019). The blood pressure and heart rate during sauna bath correspond to cardiac responses during submaximal dynamic exercise. Complementary therapies in medicine, 44, 218–222. https://doi.org/10.1016/j.ctim.2019.05.002
